*

IngmarForne

Ydinvoimalan rakennus- ja purkukustannukset. Kuka maksaa?

Jokin aika sitten minulla oli Facebookilla keskustelu erään henkilön kanssa koskien mm. ydinvoiman kustannuksia. Hän on fanaattinen tuulivoiman ja tuulivoimatukiaisten vastustaja. Hän halusi väittää että ydinvoimalan purkaminen tapahtuu aikanaan omistajan kustannuksella. Mutta kun piti selittää millä varoilla tämä tapahtuu, keskustelunhalut loppuivat siihen paikkaan.

 

Joten seuraavassa minun ajatuksiani asiasta.

 

Kaikki hyvin, jos ydinvoimalan purkaminen tapahtuu omistajan kustannuksella, silloin kun sen elinaika on loppu. Jos kuitenkin aletaan miettiä mistä omistaja saa ne varat, jotka tähän tarvitaan, niin niille on tarkaan ottaen vain yksi lähde, nimittäin ydinvoimalan elinaikanaan tuottaman sähkön kuluttajat.

 

Miten tämä vaikuttaa sähkön hintaan? Silloin pitää laskea mitä ydinvoimalan rakentaminen, ja sen purkaminen tulevat maksamaan. Sitä pitää sitten verrata siihen sähkömäärään, joka ydinvoimalan voidaan odottaa tuottavan elinaikanaan.

 

Aloittakaamme rakennus- ja purkukustannuksilla. Vuonna 1985 ydintekniikan professori,  David Rose, oli sitä mieltä että ydinvoimalan purkukustannuksiin oli varattava ainoastaan 10-15% laitoksen rakennuskustannuksista. Nykyään, useiden vuosikymmenten kokemusten jälkeen, tiedetään paremmin. Huolestuneiden tiedemiesten yhteisö (Union of concerned scientist) on tehnyt laajamittainen raportti ydinteollisuuden tukiaisista Yhdysvalloissa. Linkki siihen löytyy täältä.

 

Lähtökohtana otan Rowessa, Massachusettsin osavaltiossa, sijaitseva Yankee Nuclear Power Station. Sen purkaminen kävi verrattaen nopeasti. Purkaminen kesti 15 vuotta, kun rakentaminen kesti 3 vuotta. Laitos valmistui 1960 ja maksoi silloin 39 miljoonaa dollaria. Se suljettiin 32 vuoden käytön jälkeen. Purkukustannukset olivat 608 miljoonaa dollaria. Purkukustannukset olivat siis 15,5897 kertaa rakennuskustannukset. Aion laskelmissani käyttää 15,5. Tämä esimerkkilaitos oli käytössä ainoastaan 32 vuotta. Aion laskelmissani käyttää 40 vuoden käyttöikää. Siitä tulee aivan riittävän kallista kuitenkin.

 

Nyt meillä on sitten Olkiluoto 3, joka tällä hetkellä arvioidaan maksavan 8500 miljoonaa euroa, kun se valmistuu. Purkukustannukset olisivat näin ollen 131750 miljoonaa euroa. Yhteensä 140250 miljoonaa euroa. Tämä on se summa, jonka omistajan on saatava kokoon tuotettavasta sähköstä kattakseen rakennus- ja purkukustannukset. 140250000000 euroa.

 

Tietojen mukaan Olkiluoto 3:n teho tulee olemaan 1600 MW. Se merkitsee että yhden viikon (24/7) aikana laitos tuottaa 268800000 kWh. Lasken että laitos seisoo kaksi viikkoa vuodessa huoltotöiden takia. Vuodessa on näin ollen 50 tuottavia viikkoja. Jos käyttöikä on 40 vuotta, niin näiden vuosien aikana laitos tuottaa 537600000000000 kWh. Tämän sähkömäärän saatavista tuotoista omistajan on sitten maksettava rakennuskustannukset ja purkukustannukset. Jos se aiotaan tehdä ilman mittavia tukiaisia siis.

 

Mitähän tulee tällöin kilowattitunnin hinnaksi? 140250000000 jaettuna 537600000000000 antaa kilowattitunnin hinnaksi aika tasan 0,26 euroa.

 

Tämä laskelma on ainoastaan suuntaa antava. Joitakin asioita, jotka myös tulevat vaikuttamaan hintaan:

 

  • Massachusetsin esimerkkitapauksessa ei olla vielä löydetty ratkaisua siihen miten säilyttää käytetyt polttoainesauvat. Niiden valvonta ja huolehtiminen siitä etteivät ne joudu terroristien käsiin taikka valuvat lähistöllä olevaan vesistöön maksaa. Tästä maksetaan nyt 8 miljoonaa dollaria vuodessa. On epäselvää kuinka kauan vielä näin joudutaan tekemään. En ole yllä olevissa laskelmissani laskenut mukaan mitään kustannuksia tällaisesta.


 

  • Kun verrataan ydinvoimaa tuulivoimaan ja aurinkovoimaan, voidaan todeta että ydinvoimalla on myös polttoainekuluja. Kun katsoo miten paljon ydinvoimaa rakennetaan tällä hetkellä, eteenkin Kiinassa, Intiassa ja myös muualla, on alettu esittää ajatuksia että ydinpolttoaineesta voi tulla pula tulevaisuudessa, jolloin sen hinta tietysti nousee. En lähde arvaamaan kuinka paljon hinta nousee. Minun laskelmissani ei ole polttoainekuluja mukana, vaikka nekin tietysti pitää maksaa sähkön myynnistä saatavilla tuloilla.

 

  • Olkiluoto 3 tulee vaatimaan jonkin verran koulutettua henkilökuntaa. Sille on maksettava palkkaa. 40 vuotta. Myös ne kulut on katettava myyntituloilla.

 

  • Tätä taustaa vasten on todennäköistä että 0,26 euron hinta kilowattitunnille on liian alhainen. Se ei yksinkertaisesti tule kattamaan kustannuksia. Sitten jokainen voi kaivaa esille sen sähkölaskun, jonka on viimeksi maksanut, ja verrata nykyinen kilowattihinta tulevaan. Minäkin tein niin ja saatoin todeta että sähkön hinta tulevaisuudessa tulee olemaan ainakin viisinkertainen nykyiseen verrattuna. Ydinvoiman takia.


 

  • Joku tietysti nostaa esille sen että ydinvoimayhtiöt laittavat rahaa rahastoon maksaakseen purkukustannuset. Kyllä. Mutta myös ne rahat kerätään myymällä sähköä. Olen vakuuttunut siitä että nämä rahastot ovat täysin riittämättömät.


 

  • Yksinkertaisin keino välttää vastuuta - ja kustannuksia - on tietysti se että huolehditaan siitä että ydinvoimayhtiö menee konkurssiin, kun tulee ajankohtaiseksi maksaa purkukustannuksia. Se merkitsee että lasku lankeaa veronmaksajille. Jos veronmaksajat eivät tätä laskua halua maksaa, niin saavat tyytyä kaikkiin niihin epämiellyttäviin seurauksiin, jotka syntyvät kun radioaktiivisuus luonnossa lisääntyy. Riittää kun katsoo Chernybyliä ja Fukushimaa. Tullaan kyllä maksamaan samalla kun kirotaan tämän päivän vähintäänkin lyhytnäköisiä ja vastuuttomia päättäjiä. Tämän päivän (HBL 15.10.2015) lehtitietojen perusteella näyttää siltä että luettelo päättäjien huonoista ominaisuuksista voisi pidentää jopa oikein huomattavasti.


 

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur. -- Axel Oxenstierna


 

Lähteitä:

http://thebulletin.org/rising-cost-decommissioning-nuclear-power-plant7107

http://www.tvo.fi/OL3

https://en.wikipedia.org/wiki/Yankee_Rowe_Nuclear_Power_Station



 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (64 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Purkukustannukset ovat tosiaan moninkertaisesti alimitoitetut varsinkin Suomessa. Ideana ydinvoimassa on, että yksi sukupolvi kerää sähköstä saatavat hyödyt toivoen, ettei se voimala räjähdä. Seuraavat maksavat laskun. Kukaan ei tee päätöstä ydinvoimalan rakentamisesta niin nuorena, että olisi vielä työikäisenä kantamassa vastuuta kun lasku tulee tiskiin paitsi, jos voimala sattuu räjähtämään, jolloin kustannuksia ei ole kuitenkaan varaa maksaa omasta pussista. Puhdasta huijausta siis.

Anton Laurio

Kaksi ja vielä käsittämättömän asiallista ydinvoiman harhamaailmoista kertovaa kommenttia. Tällaiset materiaalit kun eivät pääse nettejä nykyään kontrolloivien viranomaisten ohi. Ei edes kirveellä.

Ydinsähkön hinta tosiaan purkukuluineen on yli 10- kertaa kilpailijansa. Komppaan kirjoittajaa ja lisään omia tietojani mukaan:
---
Traileri:
https://www.youtube.com/watch?v=9yLv3gItRLA
-----------

Ydinsähkön hinnasta
Suomi 24/ ydinvoima 2015

totta88 26.8.2015 20:54

Kelpaisiko esimerkiksi maailman energiajärjestön yhteenvetotilasto viitteeksi (kuva 3 sivu 11)? Ydinvoiman tuotantokustannus on alhaisimmillaan noin 95 $/MWh ja kalleimmillaan 150 $/MWh.

* Eli ydinsähkön virallinen hinta (15cnt/kWh) on JO 3- kertaa suurempi, kuin mitä julkisuudessa Pyhäjoelle Venäjän antama 5snt/y takuuhinta on!

http://www.worldenergy.org/wp-content/uploads/2013...

Asiaa voi toki ihmetellä lukuisista muistakin lähteistä, ja tässä linkit kolmeen kuvaan.

http://www.brookings.edu/research/testimony/2012/0...
http://homework.uoregon.edu/pub/class/350/out350/l...
http://ichef-1.bbci.co.uk/news/624/media/images/81...
Kommentoi lainaten

totuuskuluista
27.8.2015 19:05
Niin, ja yli 30 vuotta vanhan käytössä olevan vesivoimalaitoksen vastaava tuotantokustannus on 8 euroa/MWh
( 0,8cnt/kWh), (IEA) ja yli 12 vuotta vanhan tuulivoimalan kohdalla noin 20 euroa/ MWh (GWEC).

* 2cnt/kWh! Huomatkaa, ettei KOSKAAN julkisesti puhuta näistä hintansa kuollettaneista uudisenergialaitteitten hinnoista!

Joten tälläkin vertailulla ydinvoiman tuotantokustannus on 3-5 kertaa enämmän kuin näillä ilmaisen polttoaineen puhtailla uusituvilla.
----------------------

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Ingemar, tiedätkö kuka maksaa tuulimyllyjen purkukustannuksek, jos maanomistaja ei maksa, niin kuntako ?

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

1) Niitä ei välttämättä edes tarvitse purkaa, koska niistä ei leviä radioaktiivista saastetta ympäristöön. Ydinvoimalan kohdalla on toisin. Parhaillan rakennetaan Chernobylin tuhoutuneen reaktorin päälle uutta teräskupua noin 2000 miljoonan euron edestä. Kuinkahan kauan sekin kestää ennen kun se on uusittava....
2) Paikalliset maanomistajat väittivät eräässä mielipidekirjoituksessa, että ne voidaan purkaa jopa voitolla. En ole tarkemmin tutkinut niiden laskelmia. Kai ne itse uskoo omiin laskelmiinsa.
3) Purkukustannukset ovat tuulimyllyjen kohdalla luultavasti vaan murto-osa ydinvoimalan purku-kustannuksista, koska tuulimyllyjen kohdalla ei tarvita samanlaisia varotoimenpiteitä radioaktiivisuudesta johtuen, mikä ydinvoimalan kohdalla on tarpeen.
4) Jätteitä, jotka on säilytettävä turvallisesti jopa 100000 vuotta, ei synny tuulivoimaloiden jäljiltä, eikä näin ollen tällaisesta ei tuulivoimaloiden kohdalla ole tällaisia kustannuksiakaan.

Olettaisin että enin osa tuulimyllyn materiaalista voidaan käyttää uudelleen.

Terveisin

Ingmar Forne

Juha Vesamäki

Tuo pitää varmasti paikkansa, että tuulipuiston purkukustannukset ovat murto-osa ydinvoimalan vastaavista. Tosin yksi muukin on murto-osa, nimittäin sen elinikänään tuottama teho, siis tuulivoimalalla. Eli jos rakentaisimme vaikkapa OL2:n lukuihin yltävän tuulipuiston, niin tuskin sen purkukustannukset kovin paljoa ydinvoimalan vastaavia pienemmät olisivat. Nyt pitää sitten vielä ottaa huomioon se ydinvoimalan tuotantoprosentti/vuosi , taitaa olla yli 90 %:a Suomessa, mikä luku tuulivoimalla on.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #9

Jätekustannukset olisivat kyllä tuulipuiston jäljiltä vain murto-osa ydinvoimalan vastaavista. Eteenkin jätteen "laadun" takia.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En lähde tässä ydinvoimaan ottamaan kantaa, mutta en malta olla kommentoimatta että on vähintäänkin kyseenalaista esittää laskelmia n. 50 vuoden aikajänteellä ottamatta huomioon rahan aika-arvoa. Koska en tiedä mihin kohtaan prosessia rakennus ja purkukustannukset ajoittuivat käytän, rankasti yksinkertaistaen, niiden keskivaihetta 1959 vs 2000. Kerroit rakennuskustannuksiksi $39 miljoonaa, joiden arvo oli vuoden 2000 rahassa (kuluttajahintaindeksillä korjattuna) $279 miljoonaa. Kun tuo korjataan tuohon Rowe (MA) esimerkkiin, esittämiesi purkukustannusten ($608 miljoonaa) kerroin ei suinkaan ole 15,5, vaan 2,2 rakennuskustannuksiin nähden.

Rakennus ja purkukustannusten Olkiluoto 3 osalta kuuluisi siis blogissasi olla 0,05 €/kWh. Ero on varsin suuri, mutta ei se välttämättä argumenttiasi ammu alas. Siihen en ota kantaa, mielestäni kuitenkin laskelmat kuuluu esittää rehellisesti.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Mistä lähteestä käyttämänne kuluttajahintaindeksi on peräisin?

Sehän ei välttämättä kuvaa ydinvoimalan purkukustannusten kehitystä. Ymmärtääkseni ydinvoimalan purkukustannuksilla on erittäin vähän vaikutusta johonkin kuluttajahintaindeksiin. Kuluttajahintaindeksissä sen sijaan lasketaan mukaan kyllä paljon muuta.

Tilastokeskus sanoo esimerkiksi näin: "Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksin laskemisessa käytetään Laspeyresin hintaindeksikaavaa, jolloin painoina käytettävät kulutusosuudet ovat perusajankohdalta. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin."

Ydinvoimalan purkukustannuksen painokerroin taitaa kyllä olla aika pieni.

Rakennuskustannukset vuonna 1960 ovat sen ajan rahassa.
Purkukustannukset 1960 + 32 + 15 = vuonna 2007 ovat sen ajan rahassa.
Molemmat on lähteessä.
Eli molemmissa tapauksissa todellisia, sen ajan kuluja.

Lisäksi en ole väittänyt että laskelma olisi muuta kun suuntaa antava.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En edes viitsi kysyy miksi kuvittelet että ydinvoimalan purkukustannukset olisi jotenkin relevantti mittari. Ihan sama vaikka ydinvoimalan purkaminen olisi ollut ilmaista vuonna 1960, nyt oli kyse rahan arvosta. Laskimena käytin tuota:
http://www.measuringworth.com/uscompare/

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #32

Jos purkukustannukset eivät ole relevanttia, niin mikä sitten? Ja herra Stenbäck voisi lukea uudestaan. En ole kirjoittanut että se purettiin vuonna 1960.

Mikä hätänä kun noin täytyy hätiköidä?

Kyse on nimenomaan todellisista kustannuksista. Siinä ei rahan arvolla heitetä kuperkeikkaa. Sitäpaitsi tuo paikka antaa neljä erilaista tulosta. Toiseksi noihin verkkolaskimiin ei ole niinkään luottamista.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43

Tämä keskustelu oli selvästikin valmis, et edes yrittänyt (tai kyennyt) ymmärtämään sanomaani. Suosittelen lämpimästi tutustumaan konseptiin rahan aika-arvo, ennnen kuin teet seuraavan laskelman joka kattaa vuosikymmeniä.

Hyvä jatkoa, varo ettei silmälaput putoa. Silloin saattaa pillastua!.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Juu paitsi, että ei ole erityisen suuntaa-antavaa kun rahan arvon kehitys huomioiden ja siitä johtuen pilkkua yksi pykälä vasemmalle siirtäen saadaan suuntaa-antavampi tulos,

sitä voisi sitten pyrkiä tarkentamaan purkukustannusten suhteellisella kehityksellä

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #38

Sitä vaan että kun ydinvoimala on rakennettu vuonna 1960 ja purettu vuonna 2007, niin purku ei enää makseta vuoden 1960 dollareissa vaan se maksetaan vuoden 2007 dollareissa, jotka sitten tarvitaan todella paljon enemmän. Ei rahan arvolla ole tässä niinkään merkitystä. Todellisilla kuluilla on.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #44

Kun dollarin arvon muutos annetulla aikavälillä huomioidaan, eli muutetaan luvut nykyrahaksi niin kertoimesi putoaa alakanttiinkin arvioituna noin kuudesosaan ja kilowattitunnin purkuhinnaksi tulee näin ollen noin 0,04 euroa kilowattitunnilta nykyrahassa ilmoitettuna.

Vaikka antamasi 0,26 euroa olisi muodolliseti oikein (en suorittanut tarkistuslaskelmaa), niin kurssikorjaamattomana se on merkityksetön luku.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Suomessa ydinvoimalaki edellyttää, että ydinvoimayhtiöt keräävät varoja rahastoon, josta aikanaan maksetaan purkukustannukset. Näin ollen yhteiskunta on suojattu vaikkapa ydinvoimayhtiön konurssin varalta.

https://www.tem.fi/energia/ydinenergia/valtion_ydi...

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Minähän ounastelin jo kirjoituksessani että tämä tultaisiin esittämään. Jos rahastossa olevat varat eivät riitä, niin yhteiskunta ei ole millään tavalla suojattu.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

No niinpä olitkin, en ollut tuota rahastomainintaa huomannut. Jos tekstissä on ranskalaisia viivoja, se tulee luettua huolimattomammin.

Se kyllä pitää paikkansa, että rahasto joko riittää tai sitten ei riitä. Suomessa säteilyturvakeskus on tunnetusti tiukka joten suoraa vertausta USA:han mielestäni ei voi tehdä.

Ydinvoimalat sentään rahastoivat, tosin kuin muut teollisuuden alat, vrt Talvivaaran kaivos.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #14

Säteilyturvakeskuksen tiukkuudesta en nyt tiedä, mutta sen tiedän, että jos säteily todella pääsee vuotamaan suuria määriä niin eihän keskus voi oikastaan mitään tehdä. Ounastelenkin että siinä vaiheessa säteilyturvakeskuksen tehtävä olisi lähinnä huolehtia siitä ettei synny paniikkia.

Tällaisessa tapauksessa:

http://www.globalresearch.ca/containing-fukushima-...

säteilyturvakeskus saa olla aivan niin tiukka kun vaan haluaa. Se ei silti auta yhtään.

Toiseksi niin ne jotka tänä päivänä ovat säteilyturvakeskuksen palkkalistoilla tuskin voidaan asettaa mihinkään vastuuseen sitten kun Olkiluoto 3 pitää purkaa. Siihenhän on jotain 55 vuotta vähintään, ja voidaanhan tehdä kuten taannoin kun Englannissa suljettiin ydinvoimala. Päätettiin nimittäin että sitä ruvetaan purkamaan vasta vuoden 2090 jälkeen. Silloin ei taatusti olla enää maisemissa.

Kyllä sitä vastuuta voidaan välttää monella tavalla.

Terveisin.

Ingmar Forne

Tapani Lahnakoski

Miksi ydinvoimalat pitäisi purkaa? Niiden polttoaine siirretään jossain vaiheessa pysäytetynkin voimalan sisältä välivarastoon ja myöhemmin rikastettavaksi uusiokäyttöön. Ketä se tyhjä pytinkin häiritsee kymmenien kilometrien päässä lähimmästä asunnosta?

Jos verrataan tuulimyllyihin, jotka tuottavat saman energian vuodessa, niin purettavaa on tuhannen maston lisäksi parikymmmentämiljoonaa tonnia betonia siroteltuna pitkin rannikkoamme. Siinä sitä on purkamista kerrakseen laitoksista, jotka toimivat veronmaksajien kustannuksella. Tuulimyllärit eivät tätä tule tekemään.

Tämäkin laskelma lähti siitä, että loppuunkuluneet myllyt korvataan uusilla samoille jalustoille. Muuten betonimäärä pitää kertoa ainakin neljällä.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Minä en nyt näe tässä mitään laskelmaa. Mutu-kirjoituksen kylläkin.

Tuhat mastoa? Olkiluoto 3 nimellisteho on 1600 MW. Jos yksi masto on vaikkapa 5 MW niin mastoja olisi 320.

Hei ajatukset! Tulkaa perässä!

Terveisin.

Ingmar Forne

Tapani Lahnakoski

Mutua siinä oli varsin vähän. Jalustan koko oli kyllä arvioitu eikä siihen mitään yhtä oikeaa lukua olekaan. Arvioni oli: jalustan säde 25 m ja paksuus 4 m. 1 GW:n ydinvoimalan vuosituottoon tarvitaan n. tuhat tuulimyllyä. Betonin tiheys oli laskelmassa 2,5 tonnia kuutio. Raudoitus jäi vielä laskematta.

En tehnyt tarkistuslaskelmaa, joten ole hyvä.

Sitten pitäisi tietenkin laskea myllyjen vaatima varavoima, mutta olkoon.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #15

Ja paljonko betonia on Olkiluoto kolmosessa?

Terveisin.

Ingmar Forne

Tapani Lahnakoski

Päätit sitten väittää, että tuulimyllyjen käyttöaste on yhtä hyvä kuin ydinvoimaloiden. Miten lienee?

Juha Vesamäki

Juu 1600 jaettuna 5:llä on 320 mutta tästä laskutoimituksesta unohtui yksi pieni seikka. Ydinvoimala tuottaa, siis tässä tapauksessa 1600 MW:a, satoi tai paistoi oli tyyntä tai myrskyä sen huipputehonsa verran miltei joka ainut päivä. Tuulivoimalan "käyttökertoimeksi" voidaan olettaa vaikkapa optimitapauksessa ehkä 0,3 ja 1600 / (0,3*5) on 1066.

Tosin tämäkin lasku on hieman sieltä niin, sillä ei auta vaikka olisi miljoona tuulivoimalaa jos tuulen nopeus on hieman nollasta poikkeava.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #17

Tuulivoima kuluttaa sähköä pakkasella kun tuulta ei ole, menisivät "Umpeen" kuin lehmät jos varavoimaa ei lämmitykseen olisi.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #18

Tuohon en usko!

Terveisin.

Ingmar Forne

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #23

Olet siis uskon asialla, sitä vähän epäilinkin. Myllyjen pitää pyöriä, jotta laakerien voitelu toimisi eivätkä rakenteet vääristyisi. Silti voimaloiden tehoa pitää rajoittaa muutaman vuoden jälkee kulumissyistä. Siipien likaantuminenkin tehoa vähentää.

Myllyt alkavat tuottaa sähköä vasta tuulennopeuksilla yli 5-6 m/s ja ne pitää seisauttaa yleensä alle 20 m/s tuulilla. Nimellistuottoon päästään n. 10 m!s nopeuksilla.

ydinvoimaloita ei ole mitään järkeä purkaa heti, kun niiden käyttöikä on loppunut. Niissä säilytetään korkea-aktiivista jätettä tai oikeammin kierätyspolttoainetta muistaakseni ainakin 10 v, kun uudet sauvat on vaihdettu. Siellä ne vanhat sauvat kannattaa säilyttää samaan tapaan käytöstä poistetuissavoimaloissakin. Jäähdytysvettä kyllä tarvitsevat, mutta purulla ei ole mitään kiirettä. En minä ainakaan tiedä moista syytä, kertokoon ken tietää.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #25

Ne käytetyt polttoainesauvat on vartioitava etteivät joudu terroristien käsiin.

Se maksaa jonkin verran, ja on muutenkin turvallisuusriski.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #25

Magneeteistakin katoaa puhtia, jossain näin mainittavan, että suhteellisen halvoissa kiinalaisissa tullaan viidessä vuodessa alas puoleen.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #25

Vastaus kommenttiin 25.

"Myllyjen pitää pyöriä, jotta laakerien voitelu toimisi eivätkä rakenteet vääristyisi."

Auton moottori pitäisi siis pitää myös jatkuvasti käynnissä, jotta laakerien voitelu toimisi, eikä moottorin rakenne vääristyisi. Suomessa auton moottoreita sammutetaan joka päivä lukemattomia kertoja, ja kuitenkin laakerien voitelu toimii moitteettomasti, kun niitä käynnistetään uudelleen. Enkä ole kuullut että rakenteet jotenkin vääristyisivät.

Kuka tässä on uskon asialla liikkeellä?

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Olkiluodon nimellisteho on 1600 MW ja sen käyttökerroin 95 %. Jos tuulimyllyillä halutaan tuottaa 1600 MW verran tasatuottoista energiaa, tarvitaan tuhansia 3 MW mastoja, tuhat ei siis riitä.

Anton Laurio

Joo TVO:n pihalla on tosiaan 1MW tuulivoimala. Bajonettikannassa olevan tuulivoimalan voi vaihtaa ongelmitta PÄIVÄSSÄ! Olen itse nähnyt, miten homma käy.

Tuulivoimalan betoninen alusta on luonnon kalkkikiveä, eikä sitäkään tarvitse purkaa millään lailla muutenkaan.

Otetaan esimerkki vaikka ydinvoimalasta. Japanissa lasketaan 4kpl Fukushiman reaktorin purun maksavan 2 000 MILJASRDIA! Ja kuten Arevakin OL-3 ongelmistaan näytti. Ydinyhtiöt nurin vaan heti maksujen tullessa TVO:lta oikeuteen. Ja yhteiskunnan veronmaksajat maksamaan!

Komppaan siis Ingmarin fiksuja laskelmnia. Itsekin olen päätynyt ydinsähkön hinnan liikuvan 25-30senttiä/kWh. Kun vanhat tuulivoimalat maksattaa 2 senttiä/kWh! On siinä muuten niin hurja ero. Että USA suurimmat energiajätit vaativat paniikissa viikko sitten Obamalta ohjelmaa luopua KOKONAAN superkannattamattomasta ydinvoimaohjelmistaan.

Tapani Lahnakoski

Kerro nyt Anton, miksi ydinvoimala pitää purkaa, mutta tuhat tuulimyllyjalustaa voi jättää luontoon? Betonikaan ei meri-ilmastossa kestä ikuiseti, mutta purku vaatii silti paljon dynamiittia.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Tuulivoimalan alusta ei ole radioaktiivinen. Ydinvoimalan tietyt osat sen sijaan ovat. Jos niitä ei pureta niin se radioaktiivinen säteily pääsee leviämään ennen pitkää. Niitä on siis vähän pakko purkaa.

Terveisin.

Ingmar Forne

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #24

Mistä moinen "tieto"? Jos laitos ei vuoda säteilyä käytössä, jolloin reaktorin säteily on moninkerteinen säilytysaltaiden säteilyyn verrattuna, niin onhan ihan hatusta tai propagandalähteistä vedettyä väite, että pienempi säteily karkaa helpommin kuin suurempi.

Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #24

Kyllä se tuulivoimalankin alusta on radioaktiivinen, ainakin jossain määrin. No tuskinpa aivan yltää käytöstä poistetun ydinvoimalan tasolle mutta säteilee kuitenkin se tuulimyllynkin jalusta.

Tuolta löytyy lisätietoa rakennusmateriaalien radioaktiivisuudesta:

https://www.julkari.fi/handle/10024/125749

Käyttäjän MarkusLehtonen kuva
Markus Lehtonen

Arto-Lauri-wanna-be, vai mikä? Terkkuja muuten Amille.

Yksi tärkeä pointti: ydinvoimalat ovat turvallisia, eivät aiheuta mainittavaa piikkiä taustasäteilyyn. Miksi lvetissä sitten sisällä on niin pahaa kamaa käytön jälkeen, ettei ihmiset sitä voi purkaa vaan tarvitaan robotteja? Sehän tuossa maksaa!

Toinen pointti: Käytetyn polttoaineen säilytysallas, siellähän sitä jaskaa täytyy pitää 40 vuotta ennen kuin päästään siirtämään loppusijoitukseen. Ei taida 40 v riittää siihen, että päästään rakennusvaiheesta purkamaan? Jää kaikki jälkipolville, jotka myös maksavat kaiken. Paljon rikollisempaa kuin öljyn poltto.

Käyttäjän MarkusLehtonen kuva
Markus Lehtonen

ja tämä 28 oli vastaus kommenttiin 19, ei nää erliinin alustat ihan täydellissii oo..

Tapani Lahnakoski

Kerro nyt, miksi laitos pitää purkaa, jos käytetty polttoaine on sieltä poistettu?

Käyttäjän MarkusLehtonen kuva
Markus Lehtonen Vastaus kommenttiin #30

Ilmeisesti mokko on sen varran kovaa, että jollei 40 vuodessa tule läpi, tulee kuitenkin 100 vuodessa. Ranskassa vuotavat jo loppusijoitussäilötkin ( ei ole upotettu syvälle kallioperään.)

Ja kun kama on sellaista, että tappaa 1000 vuodenkin päästä, ei kai sitä riskiä voi jättää, että jossain kohtaa pääsee homma leviämään.

Itse en kyllä ole vakuuttunut siitä, että noita loputtomiin puretaan, alkavat verhoamaan 10 metrin betoniin varmaan jossain vaiheessa.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #33

Jos laitos toimii 60 v, ja ihmisiä liikkuu sisällä ja säteilytaso on, kuten tyypillistä alle laitoksen ympäristön tason, niin miksi säteilyä alkaa vuotamaan tyhjästä voimalasta 40 v. jälkeen?

Sitä paitsi, säteilyn vuoto on olematon ongelma kaukana asutuksesta. Radioaktiivisia aineita pitää päästä merkittävästi, jotta ongelmia tulisi.

Löytyikö jokin linkki näihin ongelmiin? Mielellään ei Greenpeacelta.

Käyttäjän MarkusLehtonen kuva
Markus Lehtonen Vastaus kommenttiin #34

Kyllä se Tapani niin vaan on, että jollain tavalla tuo saasteongelma pitää hoitaa. Ydinvoimaloita ei ole suunniteltu kestämään loputtomiin, betoni rapautuu ja teräs ruostuu vääjäämättä.

Työntekijäthän eivät kävele reaktoriastian sisällä tai lämmönvaihtimissa, eiväthän? Normaalistihan siellä on vesi suojaamassa säteilyltä ymmärtääkseni + pirusti betonia ja terästä, aivan kuin niissä "jäähdyttelyaltaissa". Ei voida luottaa siihen kaiketikaan, että vesi pysyy niissä ikuisesti. Tuossa yhdessä prujussa arvioitiin, että yksi voimala sisältää ehkä jotain 4000 kuutiometriä pahasti saastunutta materiaalia.

Minä en ole alan asiantuntija, mutta netistä löytyy paljon tarinaa ydinvoimaloiden purkamisesta ja sen kalleudesta. Esim. Japanin voimaloiden purkaminen on arvioitu maksavan 100 miljardia taalaa. Näppituntumalla arviot ovat aina alakanttiin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_decommissioning
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_entombment
http://www.unep.org/yearbook/2012/pdfs/UYB_2012_CH...

"The parts that have become radioactive in the
reactor, and require special attention during decommissioning,
are the reactor vessel itself and the materials inside the
vessel, including the control rods. Piping, pumps and other
equipment which has been in direct contact with water that
has passed through the reactor vessel or storage pool are also
contaminated. A comparatively small amount of concrete
may be contaminated and therefore require further treatment
(O’Sullivan et al. 2010)."

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #40

En toki väitä, että ne voi jättää sellaisinaan seisomaan ikiajoiksi. Mitään kiirettä en moiselle hommalle ymmärrä olevan. Saksassa näyttävät uskovan, että rahastoidut varat siihen riittävät aikanaan:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/saksan-energiayh...

"Työntekijäthän eivät kävele reaktoriastian sisällä tai lämmönvaihtimissa, eiväthän? Normaalistihan siellä on vesi suojaamassa säteilyltä ymmärtääkseni + pirusti betonia ja terästä, aivan kuin niissä "jäähdyttelyaltaissa". Ei voida luottaa siihen kaiketikaan, että vesi pysyy niissä ikuisesti."

No eivät kävele ei. Olen itse ollut toimivassa ydinvoimalassa parin viikon työkeikalla. Turvallisuuskoulutus kuului niinkin lyhyeen hommaan.

Miksi ihmeessä veden pitäisi pysyä laitoksessa ikuisesti? Kun jäähdytysaltaat on tyhjennetty, ei ole enää mitään, mikä lämmittää. Reaktori voidaan vaikka täyttää jollakin massalla ja miksei koko laitoskin.

Purusta on todellakin hyvin vähän kokemuksia.

Vertailut ydinvoima/ tuulivoima ovat sinänsä arvottomia. Näillä näkymillä ne eivät ole toistensa vaihtoehto. Tuulivoimalla ei perusvoimaa tehdä eikä muutakaan ilman hirveitä tukiaisia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #40

Tuntuu kovin halvalta tuo Japanin purkutyö, kun Ingmar juuri "todisti" että Olkiluoto 3:n yhden reaktorin purkaminen tulee maksamaan 140 miljardia euroa nykyrahassa, mitä lieneekään kustannustaakka 50 vuoden kuluttua,...

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #53

Koskee kommentit no 52 ja 53.

Max Stenbäck esittää että olisin todistanut että Olkiluoto 3 purkaminen maksaisi 140 miljardia nykyrahassa. Mitään sellaista en ole esittänyt.

Olen laskenut että Olkiluoto 3 purkaminen voi maksaa 131,75 miljardia, mikä tarkoittaa kustannus joskus vuonna 2070 sen ajan rahassa. Tästä syystä jotkut laskelmat siitä mitä se maksaisi tämän päivän rahassa eivät ole niinkään oleellisia. Paitsi jos haluaa rahastoida purkua varten liian vähän rahaa.

Nykyinen rakennuskustannus ilmoitetaan olevan 8,5 miljardia, nykyrahassa. Kun siihen lisätään purkukustannukset saadaan 140,25 miljardia, joka on puhtaasti matemaattinen luku, joka kuvaa kuinka paljon on saatava kokoon. On saatava kokoon rahamäärä, joka vastaa noin 0,26 snt/kWh. Tasaisesti pitkin matkaa. Noin 260 euroa per megawattitunti tasaisesti pitkin matkaa.

Toinen mahdollisuus saada rahamäärä kokoon on että tehdään kuten Englannissa, jossa uudelle Hinkley C reaktorille luvattiin syöttötariffi, joka alkaa tasosta 92,50 puntaa per megawattitunti, noin vuonna 2022, jolloin laitos lasketaan valmistuvan. Jos valmistuu aikataulun mukaan. Se on lähes kaksinkertainen hinta nykyhintaan verratuna, englantilaisten lehtien mukaan. Sille syöttötariffille on luvattu myös indeksikorotusta.

Jos meillä tehtäisiin vastaavasti, ja lähdettäisiin liikkeelle nykyisestä noin 5 senttin kilowattihinnasta, jouduttaisiin hinta korottamaan joka vuosi 7,2% jolloin 40 vuoden aikana saataisiin kokoon 141,267 miljardia Olkiluoto 3 kohdalla. 7,2% olisi todennäköisesti paljon suurempi korotus kun minkä tahansa kuviteltavissa oleva kuluttajahintaindeksin korotus.

Koska on muitakin kuluja pitkin matkaa, tuo 7,2% vuotuinen korotus ei tule riittämään.

Terveisin.

Ingmar Forne

Anton Laurio

Vai Amin tuttuja, thanks Markus)..

Arto muuten tulee "Atomin paluu" elokuvateatterin päätähtenä 06.11! Laittakaa tietona eteenpäin.

Joo kattokaas vaikka tää video oppiaksenne lisää. Ydinvoimalat siis KAASUUNTUU! Ja vain 50 vuodessa hengitysilmaamme hallitsemattomasti.

Arto Lauri 78. Jontti lähiradio 1 ja 2
https://www.youtube.com/watch?v=cZH2bQ4DEpg

Anton Laurio

Arto Lauri esiintynyt myös Hollywood julkaisussa jo!

- Niin Arto Lauri esiintyy päänäyttelijänä. TVO:n tekemässä dokumentissa. Ydinyhtiö otti Artoon yhteyttä haluten nimenomaan hänet mannekiinikseen, koska Arto on AINOITA laajasti kunnioitettu, hyvämaineisin TVO:n töissä olleita luotto julkkiksia.

110 Minuutin filmin ohjaaja on Mika Taanila. Filmi tulee maailman levitykseen ihan ensikuun alussa. Trailerikin tosiaan löytyy jO! Filmi on esitetty myös mm. Toronton elokuvafestivaaleilla jo.

http://www.hollywoodreporter.com/review/return-ato...

--
Ihmehitsari III

Jo vain, metalloitu paperi suorastaan humahtaa liekkeihin ja katoaa savuna ilman kun siihen hipaisee tulta tavallisella Golt-sytyttimellä. Ja 10 myyn paksuisen koepalan koko sentään 200mm x 300mm, ei tarttenu mikroskoopilla etsiä tulen eteen.
Samoin paperi liekehtii kun metalloinnin loppuvaiheessa esikäsitellystä raakarullasta vapautunut häntä nojaa vajaa +600 asteiseen sinkkisulaan.

Jotenka siinä sitä onnii nyt himpun pähkäilemistä, miten tuo edellä elävässä elämässä ilmenevä fakta sopii taivaalta tuleviin, "+800°C astetta kestäviin metalloituihin paperikondesaattorichemkuituihin".
-
* Niin asbesti on klassinen esimerkki nanoluokan keramisoidusta kuidusta. Joka nyt vaan EI pala millään.

* Ei pala kuvaamani kuidutkaan katalysaattorissa, jossa katalysoivat platinametallit polttaa jopa kuvaamani metallikuulaset!

* Katoppa muuten vaikka tää Arto Lauri videot. Joissa kuvaamani SAFIIRI kestää ongelmitta yli + 4 000C lämpöjä. Ja ala miettiä miksi TIEDÄN mistä nyt puhun..)

Arto Lauri 59. Metal halid lamp.
https://www.youtube.com/watch?v=yaZM54FOVUU

Arto Lauri 60. Metal halidilamp II
https://www.youtube.com/watch?v=IPh2ceUMJ4o

Näistä opit miten safiiri kestää ongelmitta jopa +4 200C! Näet myös miten säteilyn jälkihehku tuottaa safiiriin sekundäärisen. Taivaastamme valitettavan "tutun" PINKKIHEHKUN. Kaikki tämä ja paljon muuta Arto Lauri on iloksemme ja opiksi demonnut.
-------------

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Suokaa anteeksi ; en ole lukenut leipätekstiä kokonaan ja vain pienen osan kommenteista.

Tässä on käsittääkseni harhauduttu taas kerran siihen yleiseen väärinkäsitykseen, että tuulivoimalla voitaisiin korvata perusvoimaa eli ydin-, hiili-, öljy-, kaasu-... voimaa.

Ei voi ; enkä ole tässä puolustamassa ydin- tai mitään muutakaan ´pahisvoimaa´ vaan kertomassa teknisen faktan.

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Noita mielipiteitä ja mutu-kirjoituksia nyt on pilvin pimein. Muualla maailmassa ollaan laajalti sitä mieltä että tuulivoimalla voidaan korvata ydinvoimaa ja fossiilisia polttoaineita.

Onhan toki muutama tiedemieskin sitä mieltä että ei voida korvata.

Ja sitten on niitä, jotka ovat sitä mieltä että koko maailman energiantarve, voidaan hoitaa uusiutuvilla.

Kuten professori Marc Jacobsson Stanfordin yliopistosta:

https://www.youtube.com/watch?v=AqIu2J3vRJc

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ingmar : tämä on käyty moneen kertaan ja monella foorumilla läpi :

Täältä näet Saksan sähköntuotanto kapasiteetin.

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

Saksan sähkötehon tarve on n. 70GW

Tuuli/aurinko tehoa on rakennettu sadoilla miljardeilla n 80GW.

Tämän kysymyksen olen esittänyt monelle ´tuulenkansan edustajalle´ Satu Hassia myöten : Miksi Saksa ei sulje säteileviä ydinvoimaloitaan tai hiukkaspäästöillä saastuttavia hiilivoimaloitaan vaikka hyvistehoa on yllin kyllin?

Ingmar , vaikka Saksa kymmenkertaistasi biljoonilla euroilla tuuli/aurinkokapasiteettinsa , ei se voi sulkea ´oikeita´ voimaloitaan, koska sattumavoimilla ei sähköverkko toimi.

Me kaikki, niin Sinä kuin minäkin, sitä toivomme, mutta kuten Saksan esimerkki osoittaa , se ei ole teknisesti mahdollista.

Kun joskus keksitään teknis/taloudellinen keino varastoida sähkötehoa mittavasti, on sattumavoimille käyttöä ; nyt nämä investoinnin ovat totaalisesti hukkaan heitettyä rahaa : Suomi maksaa tästä järjettömyydestä n. 3000 miljoonaa ; Saksa ehkä biljoonan eli 1000 miljardia.

http://www.hs.fi/talous/a1442895226350

http://leostranius.fi/2014/09/saksan-energiakaante...

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #49

Kyky varastoida sähkötehoa mittavasti.

Eräs sellainen keksittiin jo vuonna 1985.

http://www.ceic.unsw.edu.au/centers/vrb/

http://www.extremetech.com/electronics/199440-new-...

On muitakin tapoja:

http://renewable-energy-industry.com/news/newstick...

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Muualla maailmassa ollaan laajalti sitä mieltä että tuulivoimalla voidaan korvata ydinvoimaa ja fossiilisia polttoaineita."

Mitä sitten tehdään kun ei tuule?

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Se nyt kokemusperäisesti ei ole suuri ongelma, koska aina tuulee jossain, ja 150 metrin korkeudella tuuliolosuhteen ovat jo aivan toiset kun maan pinnalla. Mitä teidän mielestänne pitää tehdä kun Olkiluoto kolmosessa on kahden viikon huoltokatko, ja jostain pitää saada 537600000 kWh tuotettua, eli se määrä mitä jää tuottamatta huoltoseisokin aikana?

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se nyt kokemusperäisesti ei ole suuri ongelma, koska aina tuulee jossain"

Vaikuttaa siltä ettei sinulla ole mitään tietoa tuulivoimaloiden sähköntuotannosta ja sokea ideologia ohjaa mielipiteitäsi. Usein pakkastalvella tuulivoimalat ei tuota yhtään mitään.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #48

Toisaalta vaikuttaa siltä ettei Teillä ole mitään tietoa ydinvoimasta ja sokea ideologia ohjaa mielipiteitänne. Tuulimittaukset kun osoittavat että talvisin tuulee parhaiten.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #50

Ingmar ; jos satunnaisesti vierailisit tällä Fingrid:in sivulla ja omin silmin toteaisit tuulivoiman satunnaisuuden , uskoisin sen avaavan silmäsi:

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarje...

Mittauksen piirissä on n. 1000 MW:n teho, juuri nyt tuulee harvinaisen hyvin , kuten huomaat tuuliteho on n. 250 MW eli kansanomaisesti voidaan sanoa joka neljännen myllyn nyt pyörivän.

Jos vierailet sivulla, tulet huomaamaan tuulitehon joskus pyörivän päiväkausia 10-50 MW välissä eli käytännössä kaikki myllyt seisovat ; korjaan , ne eivät voi tyynellä seisoa, niitä on hitaasti pyöritettävä sähköllä, jotta akselit eivät vääntyisi

Edit : Ingmar , täältä näet tuulituotannon tilastot :

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja...

Laita aloituspäiväksi vaikkapa 1.8.2015 ja katso minkälaista sotkua tulee : ei tuollaisella sotkusähköllä ole verkossa mitään arvoa , ainoastaan imago-arvo sähköstä ymmärtämättömille maailmanparantajille.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #51

Se johtuu vain siitä että meillä Suomessa on aivan liian vähän myllyjä vielä. Niitä pitää rakentaa rutkasti lisää ja sijoittaa kaikkialle maahan. Tai sitten maksamme kiltisti kaikkien ydinvoimaloiden kustannukset, kun tulee aika purkaa niitä.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #51

Eikös muuten ollut tuo paikka, joka tässä kerran näytti että tuulimyllyt Honkajoella seisoivat, vaikka todellisuudessa pyörivät silloin täysillä?

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #51

Ruotsissa on paljon enemmän rakennettu tuulivoimaa kuin meillä. Ruotsissa suljetaan ydinvoimaloita kannattamattomina. Kyllä se ydinvoiman riemu nousee vielä meilläkin.

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

Eikö Ruotsissa päätetty 80-luvulla kansanäänestyksessä, että luovutaan ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2010 mennessä. Jos en ihan väärin muista, vuonna 2010 Ruotsissa tuotettiin ydinvoimalla enemmän sähköä kuin koskaan aiemmin.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #58

"Ruotsin valtion energiayhtiö Vattenfall ilmoitti sulkevansa kaksi ydinreaktoriaan Ruotsin Ringhalsin voimalasta etuajassa,koska niiden ylläpito ei vaan nykymenolla kannata."

Tämä on ote Helsingin Sanomien jutusta joka julkaistiin 27.6.2015.

Tässä:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1435296183751

Terveisin.

Ingmar Forne

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #60

Aivan oikein ; mikään markkinaehtoinen sähköntuotanto ei ole nykytilanteessa kannattavaa, kun sattumasähköä jaetaan ilmaiseksi tai jopa maksetaan ostajalle, jotta hän sen ottaa vastaan ; tuo viimeinen ilmiö tarvitsee hieman pohdintaa ennen kuin sen käsittää:

http://www.hs.fi/mielipide/a1388748339086

Myös Saksassa menee sähkön hinta ajoittain negatiiviseksi, kun oikein tuulee ; jokainen täyspäinen , jonkunlaisen taloudellisen ajattelun perusteet omaava ymmärtää, että näinhän ei voi jatkua pitkään ; Tanskassa ja Saksassa veronmaksajat maksavat kolminkertaista sähkönhintaa, jotta tämä valheellinen viherpesu voi jatkua.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #63

Kävin katsomassa eurooppalaista tilastoa tästä:

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

Sen mukaan Tanskan ja Saksan hinta on Suomeen verrattuna vain noin kaksinkertainen. Siis vuonna 2014.

Sitten pitäisi myös tietää kuinka paljon kussakin maassa sähköä verotetaan. Se ei käy tästä tilastosta ilmi.

Mutta tästä:

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/...

sitten näkee että Tanskassa ja Saksassa veron osuus on karkeasti ottaen noin puolet, ja paljon suurempi kuin esimerkiksi meillä.

Terveisin.

Ingmar Forne

Toimituksen poiminnat