*

IngmarForne

10 suurituloisinta - niitten tuloveron hurja alamäki

Iltasanomien 12.2.2016 julkaisemassa jutussa Esko Seppäsen sinä päivänä ilmestyneestä uudesta kirjasta “Mistä Suomi vaikenee” voidaan lukea että Seppänen on kirjassaan päivittänyt listaansa Suomen suurituloisimmista.

 

Minua ei kiinnosta ketkä he ovat. Ei pätkääkään. Sen sijaan kiinnostaa paljonko heillä on tuloja, ja kuinka paljon he maksavat tuloistaan tuloveroja valtiolle.

 

Kirjoitin heinäkuussa 2015 mielipidekirjoituksen otsikolla “Rikkaiden tuloveron hurja alamäki”.

 

Kun Iltasanomat näin ollen julkaisi Suomen 10 suurituloisimman tulot päätin suorittaa vertailun.

 

  1. Paljonko näistä tuloista kertyisi valtion tuloveroja nyt?

  2. Paljonko näistä tuloista olisi joutunut maksamaan valtion tuloveroja vuonna 1970?

 

Näillä 10 mainittua oli tuloja yhteensä 1838 miljoonaa euroa.

 

Siitä olisi vuoden 2015 tuloveroasteikkon mukaan kertynyt valtiolle tuloveroja runsaat 583 miljoonaa euroa.

 

Vuoden 1969 päätetyn vuoden 1970 tuloveroasteikkon mukaan näistä tuloista olisi kuitenkin kertynyt valtiolle tuloveroja runsaat 973 miljoonaa euroa.

 

Näin ollen nämä 10 suurituloista ovat saaneet vuoden 1970 tuloverosta alennusta 390 miljoonaa euroa.

 

Näistä kymmenestä köyhimmälläkin oli 161 miljoonan vuositulot. Se on runsaat 1,3 miljoonaa kuukaudessa.

 

Katsotaan sitten yhtä, joka on huomattavasti köyhempi. Carunan toimitusjohtaja. Hän saa lehtitetojen perusteella vain 30000 kuukaudessa, mikä sinänsä on enemmän kuin jotkut saavat vuodessa.

 

30000 kuukaudessa kertaa 12 olisi 360000 euroa vuodessa. Nykyisen tuloveroasteikkon mukaan tästä maksaa valtion tuloveroa 101216 euroa. Vuonna 1970 olisi joutunut maksamaan valtion tuloveroa 169900 euroa. Veroalennusta siis 68684 euroa eli 40,4 %.

 

Taloussanomat julkaisi 13.2.2016 jutun otsikolla Samat tulot: Työttömän veroprosentti 21, työllisen 8,5 – onko oikein?

 

“Jutussa kerrotaan näin: Valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen kertoo, että eri tulonlähteiden verotuksen näin suuri ero perustuu 1990-luvun laman jälkeen aloitettuun politiikkaan. Jokainen hallitus puolueista riippumatta on halunnut kannustaa työntekoon.

 

Siis halunnut kannustaa pakkotyöhön. Lievällä taloudellisella pahoinpitelyllä. Eikös yhteiskunnan tehtävänä on pikemminkin olla tukena ja turvana kuin lyödä päähän kovalla ja tylpällä esineellä?

 

Ei, ei ainakaan oikeistolaisten mielestä. Minulla on jopa sähköpostissani erään kokoomuslaisen kansanedustajan viesti, jonka ymmärän siten että hänen mielestään on ihan hyvä ja paikallaan että työttömiltä aikoinaan kerättiin ylisuuria puhelinmaksuja kun soittivat työvoimatoimistoon. Lyödä pitää. Tavalla taikka toisella.

 

Taloussanomien jutussa ei haastatella ketään, jolla olisi ilmeisiä omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä. Sen sijaan haastatellaan joitakin ilmeisen hyvätuloisia teoreetikkoja ilman omaa käytännön kokemusta köyhyydestä. Juttu on sen mukainen.

 

Suomalainen verotus on täydellisen epäoikeudenmukainen. Mikä johtuu siitä että työttömillä ja eläkeläisillä ei ole pitkään aikaan ollut hallituksessa ja eduskunnassa juurikaan heitä ja heidän intressejään todella edustavia. Sen sijaan on ollut koko joukon erilaisia vale-edustajia (piti olla 10000 kuussa ja miljoona pankissa) ja muita.

 

Veropolitiikka on epäonnistunut kun on kyse ihmisten pakottamisesta töihin. Yhtä lailla veropolitiikka on epäonnistunut kun on kyse saada aikaiseksi työpaikkoja luovia investointeja.

 

1900 luvun alussa eräs professori jaoitteli oppilaitaan kolmeen ryhmään.

  1. Ne, jotka ainoastaan opiskelivat.

  2. Ne, jotka ainoastaan joivat.

  3. Ne, jotka sekä opiskelivat että joivat.

 

Näistä ryhmistä, ainoastaan viimeksi mainittu oli hänelle mieleen. Professorin mukaan ensimmäisen ryhmän edustajista kehittyivät teoreetikkoja, jotka hänen mielestään olivat suorastaan vaaraksi yhteiskunnalle.

 

Toisesta ryhmästä tulivat sitten alkoholistit.

 

Mutta kolmannen ryhmän edustajat yhdistivät professorin mielestä teoreettiset tietämyksensä terveen elämänkokemukseen, ja niistä tulivat hyviä yhteiskunnan jäseniä.

 

 




 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Niiiiin. 1970 mm. Eläkemaksut olivat muuten parikymmentä prosenttiyksikköä nykyistä matalammat. Eli oikeastaan 1970-lukulaiset 'saivat alennusta' verotuksesta verrattuna nykypäivään.

Edit: 1970 tuloerot Suomessa olivat muuten vielä suuremmat kuin tänään. Koska sitähän sinä varmaan ajoit takaa. Halusit itsellesi suurituloisimpien rahat.

Jyrki Paldán

Verotuksessa oli nyt monia muitakin poikkeavuuksia. Esimerkiksi omaisuusverotuksen poistuminen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Niin on. Vero- ja tulonsiirtojärjestelmä kytkeytyvät aika voimakkaasti toisiinsa ja yhtä detaljia on turha nostaa esiin. Kokonaisuutena katsoen Suomen ylimmän ja alimman tulodesiilin suhteiden variaatio on ollut hyvin vaatimaton monta vuosikymmentä putkeen. Ja oletan että kukaan ei halua verottaa tuloja vain siksi että haluaa tehdä toiselle kiusaa, vaan siellä taustalla tosiaan on joku tavoite esimerkiksi tasoittaa tuloeroja väestöryhmien kesken.

Ehkä deflaatio - oloissa omaisuuden verottamisessa voisi olla jotain järkeäkin. Makaava rahaomaisuushan tavallaan tuottaa. Inflaation ollessa plussalla siinä ei kuitenkaan ole mitään järkeä, verojen maksaminen siitä että omaisuus hupenee on kaiken moraalin vastaista. Maat ja kiinteistöt esim ovat asia erikseen, niiden yksityisomistuksen verotus on hyvin perusteltua.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #6

"Inflaation ollessa plussalla siinä ei kuitenkaan ole mitään järkeä, verojen maksaminen siitä että omaisuus hupenee on kaiken moraalin vastaista."

Moraali on siitä hauska juttu, että jokainen määrittelee oman moraalinsa itse. Minusta tuo ei kuulosta lainkaan moraalittomalta, päinvastoin. Sehän olisi vain hienoa että taloudellisesti etuoikeutetut joutuisivat jatkuvasti kamppailemaan asemansa puolesta(sillähän olisi kannustavakin vaikutus, jos sosiaaliturvaan sovellettua "työn kannustavuuden" logiikkaa yhdistetään asiaan johdonmukaisesti), kunhan kaikille on taattu ihmisarvoinen elämä huolimatta kuinka pipariksi elämä menee.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Mitkä puolueet ovatkaan vastuussa siitä että näin on tilanne tänä päivänä? Vastausta odotellessa!

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Elina Pylkkänen sen sanoo tuossa Taloussanomien haastattelussa: " Jokainen hallitus puolueista riippumatta on halunnut kannustaa työntekoon. "

Terveisin

Ingmar Forne

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Näinkö se on parhaiten onnistunut SDP;n mielestä, koska on ollut niissä hallituksissa, jotka kuprun tekivät, kuten Jairi Palonen tuossa alla hyvin ansiokkaasti esittää?

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #10

Sen kun kysytte kruununpolitikoilta. Kansanedustajien sähköpostiosoitteet ovat julkisia ja löytyvät eduskunnan kotisivuilta.

Terveisin

Ingmar Forne

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #11

Niin arvelinkin! Seuraava kysymys olisikin ollut, miten tehdyt päätökset sopivat omasta mielestään ainoalle työväenpuolueelle ja sosiaalidemokratian aatteeseen?

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne Vastaus kommenttiin #13

He He!

Minkä takia luulette että kirjoitin tästä ylipäätänsä?

Terveisin

Ingmar Forne

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Vuoden 1993 iso verouudistus oli pääomaverouudistus. Silloin eriytettiin toisistaan pääoma- ja ansiotulojen verotus. Pääomatuloista osinkotulojen verotusta vähennettiin huomattavasti, joka aloitti osakeyhtiöiden omistajilleen maksamien osinkojen räjähdysmaisen kasvun [Kauppalehti 14.1.2013, ) Ansiotulojen verotus perustui edelleen progressiiviseen veroasteikkoon. Pääomatuloja verotettiin aluksi kiinteän verokannan mukaan.
Ansiotulojen ja pääomatulojen erilaisella verotuksella onkin ollut näkyviä vaikutuksia. Ne, jotka ovat voineet tehdä verosuunnittelua, ovat muuttaneet tulojaan kevyemmin verotettavaksi pääomatuloksi. Rikkain prosentti suomalaisista olikin kasvattanut tulojaan ,köyhin kansanosa prosentin ja keskituloiset köyhiä vain hieman enemmän. Syynä tähän tuloerojen rajuun kasvuun rikkaimpien hyväksi oli luopuminen pääomatulojen progressiivisesta verotuksesta ja siirtymisestä tasaveroon vuodesta 1993 lähtien 123 prosenttia vuonna 2005 tehdyn tilaston perusteella,tämä kehitys on jatkunut, pienin korjauksin.Pääomatulojen verotusta 2015 alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin,pienin vaikutuksin. Tästä on myös aiheutunut tuloerojen valtava kasvu, rikkaat on rikastunut ja köyhät köyhtyneet.Päätös, jonka seurausta tuloerojen kasvu on, oli Ahon hallituksen laman varjossa tekemä vuoden 1993 verouudistus. Siinä eriytettiin ansiotulojen ja pääomatulojen verotus toisistaan

Kokoomus on ollut raharikkaiden kirstunvartija, kuten muutkin hallituspuolueet, jotka vallassa viime hallituksissa ovat olleet,mm. Keskusta, SDP, RKP.jotka tätä tulonjakoa ja kauppoja ovat omille kannattajilleen jakaneet.

Jos laajennamme ajatusta niin, että haluaisimme oppia jotain tekemistämme virheistä, meillä alkaa olla todella kiire katsoa peiliin, ja palattaisi lähemmäksi -2007 Tupon lähtöjuurille, jolloin huimat palkankorotukset jaettiin (Julkinen sektori hyöty eniten) jolloin miljardien jakovarat etukäteen jaettiin, ja sitä hyvää (Sauli Niinistön sanoin, ei sitten tullutkaan) eikä niinkään kannata kiinnittää OECD-lukuja, vaan työttömyyslukuja ja ruokajonojen pituutta, sekä köyhyyden lisääntymistä Suomessa, sekä sen vaikutusta kokonaispääomaan,Vuonna 2013 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 63,2 miljardia euroa. Tämä oli 5,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Menojen reaalikasvu oli 3,8 prosenttia, nämä kustannukset myös hidastavat valtion ja kuntien investointirahastoja, kun näitä lukuja tarkastelee, saa käsitystä vähän realisimmin. Kun vielä politiikkomme eivät osaa järjestää olosuhteita/verotusta, joissa yksityinen yritystoiminta tuottaa uutta varallisuutta ja kansalle tuottavaa työtä, niin he myyvät valtion omaisuutta pilkkahintaan ja antavat jopa ilmaiseksi peittääkseen taloudessa tekemänsä virheet.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>Minua ei kiinnosta ketkä he ovat. Ei pätkääkään. Sen sijaan kiinnostaa paljonko heillä on tuloja, ja kuinka paljon he maksavat tuloistaan tuloveroja valtiolle....

ooo

Monia kiinnostaa, mitä hyvää he rahoillaan saavat aikaan.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

"– Mutta ilman asianomaisen henkilön itsensä antamia tietoja ei ole mahdollista tietää, missä mahdollinen virhe luuraa. Kyse on niin herkistä tiedoista, että asianosaiset eivät hevillä kerro eivätkä korjaa itseään koskevia tietoja, Seppänen kirjoittaa."

Eikä ole myöskään mahdollista tietää mitä he ovat rahoillaan saaneet aikaan.

Terveisin

Ingmar Forne

Toimituksen poiminnat