IngmarForne

Muistettavien joukko

  • Ei tiedä.
    Ei tiedä.
  • Muistettavien joukko
  • Nillityksen lyhyt historia
    Nillityksen lyhyt historia
  • The Scab = Rikkuri
    The Scab = Rikkuri

Puhukaamme asioista niiden oikeilla nimillä.

 

Kansainvälisten (YK, ILO, OECD, ihmisoikeusjärjestöt jne.) määritelmien mukaan orjuus on:

1. Työtä, josta ei voi kieltäytyä.

2. Työtä, josta ei saa riittävää toimeentuloa.

3. Työtä, johon ei voi vaikuttaa.

4. Työtä, jota ei voi valita

5. Työtä, johon joutuu pakotettuna

6. Työtä, josta kieltäytymisestä seuraa rangaistus.

 

Joulukuussa 2017 pääministeri Juha Sipilä esitti toivomuksenaan että hallitus muistetaan sadan vuoden kuluttua rohkeudestaan tehdä uudistuksia.

 

Orjuus lopetettiin Suomesta kuninkaan käskyllä vuonna 1335. Kyllähän me voimme muistaa Juha Sipilän hallitusta tulevaisuudessa. Siitä että se palautti orjuuden Suomeen vajaat 700 vuotta sen jälkeen kun se oli lakkautettu.

 

Yllä oleva on poimittu aikaisemmasta kirjoituksestani Orjavaltio Suomi.

 

Nyt kun hallitus on saanut paikalleen lainsäädännön, joka mahdollistaa töihin pakottamisen, eli orjuuttamisen, niin pitää sitten lähteä laajentamaan orjuutta, siten että työnantajat voivat halutessaan helpommin heittää palkansaajat pellolle ja saada heidät sitten takaisin ilmaisena orjatyövoimana.

 

Nimenomaan tästä on kysymys irtisanomisen helpottamisessa. Orjuuttamisen helpottamisesta ja laajentamisesta.

 

Nyt sitten Sipilä haluaa laajentaa muistettavien joukkoa koskettamaan myös muita kun itseään. Ja sehän näyttää onnistuvan peräti oikein hyvin.

 

Julkisuuteen putkahtaa yhtä sun toinen tämän orjuuttamisen kannattajia.

 

Juhana Vartiainen tietysti. Hän, joka on sitä mieltä ettei lainsäädäntö voi olla neuvottelukysymys. Eräs toinen Juhana, joka uskoi ihan samaa, joutui kuitenkin toteamaan olleensa väärässä. Se tapahtui niityllä, jonka nimi oli Runnymede, vuonna 1215. Silloin allekirjoitettiin Juhana-kuninkaan ja 25 paroonin, piispan ja apotin välinen sopimus, joka kulkee nimella Magna Charta Libertatum eli Suuri Vapauskirje. Siitä tuli sitten viimein voimassa oleva laki Englannissa vuonna 1297. Siinä välissä käytiin hiukan sisällisotaakin asian tiimoilta. Sitähän Vartiainenkin ilmeisesti haluaisi käydä.

 

Meillä on myös työnantajia, jotka julkisesti ilmaisevat tukensa tälle orjuuttamishankkeelle ostamalla Kauppalehden koko etusivun mainostaakseen kantaansa.

 

Jos nyt ei miellytä, niin voisi ottaa yhteyttä pääministeri Sipilään suoraan. Tai ehkä Petteri Orpoon. Kun nyt Sirkka-Liisa Anttila on sitä mieltä julkisuudessa että Orpo tätä enemmänkin ajaa kun Sipilä. Sipilä vaan on pääministerinä enemmän vastuussa kuin Orpo.

 

Sanonta: “Ihmiset eivät muutu. He vaan paljastavat minkälaisia he itse asiassa ovat” on tullut mieleen monta kertaa kun on seurannut julkista keskustelua asian tiimoilta.

 

Tukijoiden joukkoon taitaa kuulua myös EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila.  Mattila on myös Elisan toimitusjohtaja. On ollut pitkään. Elisa puolestaan on se puhelinoperaattori, joka on perinyt hurjia ylihintoja työttömiltä, jotka ovat joutuneet soittamaan työvoimatoimistoihin. Se homma alkoi vuoden 2004 joulukuussa. Vuonna 2006 eduskunnan oikeusasiamies totesi homman laittomaksi. Siitä huolimatta Elisan kavallus työttömiltä annettiin jatkua viranomaisten toimesta ainakin vuoden 2011 loppuun. Tämä käy ilmi eräästä Eduskunnan pöytäkirjasta. Toimitusjohtaja on vastuussa.

 

Elisan tämä toiminta taitaa olla tähän asti tuottavin kavallus Suomessa mitä on annettu jatkaa ilman seuraamuksia. Tein aikoinaan sellaisen karkean arvioinnin että Elisa nettosi tästä noin 1,3 miljoonaa vuodessa pelkästään työvoimatoimistojen puheluista. Kyllä sellaisesta onnistumisesta pitää saada sekä tuntuva palkankorotus että valita EK:n puheenjohtajaksi. Vähintään.

 

Sipilän hallitus näyttää nyt kuitenkin  päättäneen saada kavallusten suhteen uuden Suomen ennätyksen itselleen. Se tulee sitten kun Sote on hyväksytty, ja kuntien omistamat sairaanhoitopiirien kiinteistöt ja vähän muutakin on korvauksetta siirretty kunnilta maakuntien omistukseen.

 

Palataan sitten tähän orjuuttamis-asiaan. Asian tiimoilta on tullut myös ilmi tietämättömien joukko. Eteenkin ne, jotka aivan ilmeisesti eivät tiedä mitä lakko on. Jos esittää että lakkoja voi pitää vapaa-aikanaan, ei kyllä tiedä mitä lakko on. Lakko on nimenomaan sitä ettei tehdä työtä työaikana. Lakko on lähtökohtaisesti mahdotonta pitää vapaa-aikanaan. Kummallista että näitä tietämättömiä näyttää löytyvän eteenkin johtavista asemista. Herää kysymys, onko tietämättömyys maailman menosta - etten sanoisi tietynlainen tyhmyys - jonkinlainen edellytys sille että pääsee vaikkapa toimitusjohtajaksi tiettyihin paikkoihin? Tämä on noussut mieleeni joskus aikaisemminkun.

 

Kuten sanoin. Ihmiset eivät muutu. He vaan paljastavat minkälaisia he itse asiassa ovat.

 

Poliitikkojen suhteen asiat eivät suinkaan ole niinkään parempia.

 

”Joutuu kysymään, onko kiistely pienimpien yritysten työllistämiskynnyksen madaltamisesta enää missään mittasuhteissa? Uho, periaatteet ja arvovalta samaan asiaan yhdistettynä eivät yleensä johda muuhun kuin umpikujaan”, sanoo kansanedustaja Antti Kaikkonen Uudelle Suomelle 13.10.2018.

 

Siihen voi esittää vastakysymyksen. Mikä olisi Kaikkosen mielestä sopiva mittasuhde, kun on kyse orjuuden leviämisen estämisestä tässä maassa. Siihen ei kyllä Kaikkoselta tulee vastausta, koska se edellyttäisi että hän tunnustaisi tosiasiat, eli että tässä on kyse orjuuttamisesta. Sitä hän ei missään nimessä tee, koska aikoo äänestää Sipilän hallitukselle avoimen valtakirjan orjuuden laajentamiseen kun äänestetään luottamuksesta Sipilän hallitukselle. Hänen vastauksensa tulee kun hän painaa äänestysnappia Eduskunnassa. Tosiasiat kun eivät oikein iskostu Kaikkosen mieleen edes vaikka niitä luettaisiin hänelle tuomioistuimessa.

 

Tämä hallituksen niin sanottu työllistäminen on lähinnä tilastojen muokkaaminen, koska työllisiksi lasketaan kuulemma myös ne joilla on töitä vain tunnin verran viikossa.

 

Kyllä hallitus luottamuksensa saa Eduskunnalta. Mutta kuinka monta sen puolesta äänestäneistä itse asiassa tajuavat minkä puolesta ovat todella äänestäneet? Että ovat orjuuden kannalla. Heitä pitää muistaa. Samaten pitää muistaa ne, jotka laistavat velvollisuudestaan olemalla äänestyksestä poissa.

 

En oikein usko että perustuslakivaliokunta torppaa hallituksen ehdotusta irtisanomisista. Vaikkakin asiantuntuijat sanovat että esitys on perustuislain vastainen. Kyllä hallituspuolueiden edustajat äänestävät sen läpi. Vähän niin kuin Republikaanit äänestivät Yhdysvalloissa Brett Kavanaugh sikäläisen korkeimman oikeuden tuomariksi.

 

Lopuksi on muistettava ne, jotka ovat sitä mieltä, ettei poliittisia lakkoja saisi järjestää. Meillä oli suuri poliittinen lakko vuonna 1905. Sen ansiosta saimme yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906. Nämä poliittisten lakkojen vastustajat ovat kyllä siinä mielessä rajoitteisia, etteivät kehtaa sanoa julkisesti että he toivoisivat että yhtäläinen äänioikeus rajoitettaisiin, vaikka he kenties niin toivoisivatkin. Mutta enemmän tai vähemmän he ovat republikaanien kaltaisia, ja Yhdysvalloissa republikaanit eivät kursaile kun yrittävät lainsäädäntöteitse rajoittaa niiden äänioikeutta, jotka he epäilevät että tulisivat äänestämään jotakuta muuta kun heitä.

 

”Kaikilla meillä on kuule rajoitteita!” sanoi Susanna Koski (Kokoomus). Joo. Onhan heillä. Hallituksella ja sen kannattajilla. Heillä on niitä niin paljon että heillä on rajoittunut kyky ymmärtää että heillä on rajoitteita.








 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Kommentit sähköpostiini. Ei muuta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset